Vappupäivä kello 13.54. Makaan meikittömänä ja lievästi nuhjaantuneena lakanattomassa (heitin ne juuri pesuun) sängyssäni puhtaan tuoksuisessa kämpässäni. Krapulasiivousta <3 Mikäs sen parempaa. Eilen vietin vappuaattoillan töissä, mutta suhteellisen pirtein mielin. Oli nimittäin kyseessä viimeinen työpäiväni, koska otin loparit maanantaina. Nyt vietän kesälomaa tiistaihin asti jolloin aloitan torilla kioskitätinä. Noh, takaisin eilisiltaan... Menin suoraan töistä naamiaisiin Pirkkalaan. Tämä tarkoitti sitä että lähdin viimeisen työpäivän kunniaksi töistä tyylillä: letit heiluen, piirretyt pisamat (vaikka on niitä oikeitakin aurinko jo saanut taiottua) loistaen, Herra Tossavainen salkun reunalla nököttäen. Hieman turhan aikaisin päättyneistä naamiaisista suuntasin yöksi varsin reippaan humalatilan hankkineelle poikaystävälleni. Niin, siis minulla on poikaystävä. Hänen oikeaa nimeänsä en paljasta mutta voimme kutsua häntä myös Sveniksi. Siltä hän nimittäin aina näyttää ihanassa kotiasussaan; sinikeltaisessa teepaidassaan ja siniraitaisissa pyjamahousuissaan, joissa hänen äässinsä on muuten aivan uskomattoman u-uhm-uhm. . . ;) Svenistä en oikeastaan voi kertoa muuta kuin sen, että hänen lähellä tuntuu aina paikasta riippumatta siltä kuin olisi hmm... kotona? Sitä on hankala selittää.

Jahas. Nyt se Sven soitteleekin ja pyytelee vapputorille. Äääääääh... siivoukset kesken, mutta vois sitä kai käväistä.

Heip!