"Tänään kaikki menee perseelleen. Tänään kaikki menee perseelleen. Mä tahtoisin vaan olla kanssa sun. Mä tahtoisin vaan rakastaa.. " -No Mans Band
Olin veneilemässä ja tiputin airon veteen keskellä järveä. Oli hemmetin lähellä ettei tuuli vienyt sitä karkuun. Siinähän sitä olisi ollut säätöä meloa rantaan yhdellä patukalla. Hengissä ja kuivana selvisin kuitenkin rantaan, mitä nyt jalkapohja vähän verta vuotaen hypättyäni tomerasti 54 kilon painollani simpukan päälle. Kotiin päästyäni olen etsinyt kirottua kurssienvalintakorttiani joka kolosta. Merkkiäkään ei ole havaittu. Täällä huoneessakin on niin kuuma, että kohta lähtee järki. Tai sen viimeisimmätkin rippeet. Mun pitäisi lähettää koko vuoden kurssivalintani erääseen järjestöön jos aion saada kirjani tämän vuosituhannen aikana, mutta miten voin lähettää jotain josta minul ei ole mitään tietoa. Pitäisi vähän tietää mitä aion keväällä kirjoittaa, jotta voisin valintoja tehdä. Oih, radiosta tulee mahtava kappale, kunnon kitarasooloilua höystettynä rosoisen pehmeällä miesäänellä. Nautinpas tästä nyt hetken ja yritän kerätä itseni.