Niinhän se Suomi hävis, mutta ei puhuta siitä enää. Kuten ei myöskään siitä kuinka "loistavasti" Hanna pärjäs viisuissa. Käsitellään tällä kertaa hieman PAINAVAMPIA asioita, kuten vaikkapa mun laskupinoa. Se todella painaa vähintäänkin kilon. Ihan kauhea stressi miten saan kaikki hoidettua, kun töitä on ollu niin vähän, että seuraavalla tilillä saan ostettua korkeintaan banaanin ja kolmet urheilusukat. Mutta onhan sekin jo jotain, onhan? Mutta laskupinoista joulukuuseen, minulla on paljon ilmoitusluontoisia häppeninkejä jaettavana kanssasi oi rakas tietokoneen näyttöni. Koska olen harvinaisen laiskalla päällä, aion kirjottaa nämä asiat listana, ja jättää turhat yksityiskohdat käsittelemättä. Joten tässä se tulee tapahtumajärjestyksessä: ihmissuhdekriisi, autokolari, vakuutushärdelli, varaosahärdelli, ihana baari-ilta ja krapula. Onko kysyttävää? Jos on, niin ystävät voivat tavoittaa minut puhelimesta (jos joskus jopa sattuisin vastaamaan) ja tuntemattomat joutuvat valitettavasti jäädä itkeskelemään tietämättömyydelleen ja sairaalloisen palavalle halulleen saada tietää lisää yltiömäisen mielenkiintoisen elämäni koukeroista. Kröh. Tai sitten ei. Nyt menen hukuttautumaan puuteriin ja hiuslakkaan, ja sitten lähden viettämään makkaranmakuista (vapaa)iltaa hyvässä seurassa.

Pim!