Tänään oli herätessä jostakin syystä todella helpottunut olo. Hyvä aamuinen juttuseura vielä tietenkin paransi fiiliksiä... ;) Nyt pitää hoitaa hirveästi rästiin jääneitä kouluhommia kun maanantaina on edessä muutto Seinäjoelle. Siellä makkaranteon ihmeelliseen maailmaan jumiutuneena tulee tuskin erityisen paljon koulua pohdittua. Ehkä korkeintaan surkuteltua sitä, miksen voisi olla ennemmin siellä. Pääsykokeisiinkin pitäisi ehtiä jossain välissä lukea. Hemmetti tätä kiirettä! En voi kun nostaa hattua ystävilleni ja muille aurinkoheeboille jotka saa unohtamaan stressauksen ja keskittymään olennaisiin asioihin.
   Ostin muuten eilen auton! Tai siis, ei ole vielä maksettu eikä haettu, mutta kaupat on tehty. Sellainen söpö valkoinen 1990 Toyata Corolla 1.3 koneella. Kyllähän sillä kesän ajelee. Ennen tuon löytymistä olin jo totaalisesti menettänyt toivoni. Ensimmäinen katsomamme auto oli niin ruma, että lähestulkoon oksensin, ja lisäksi se puolsi jyrkästi oikealle. Toinen oli nätti kun sika pienenä, mutta syyläri vuosi julmasti vettä. Kolmas aiheutti myös melkoisia oksennusreaktioita. Neljäs ei lähtenyt käyntiin ollenkaan! Viidettä en suostunut mennä edes katsomaan, vaan odotin autossa kun isä hieroi kauppoja, eli toisinsanoen, haukkui auton maasta taivaaseen. Sitten tuli tämä kuudes jolla olisi tehnyt mieli koeajokruisailla pidemmästikin.
   Siinä kaikki autoasioista tältä erää. Ketä kiinnostaa, kun itseänikin väsyttää puhua niistä. Aurinko paistaa ja minätyttö menen niitylle kirmaamaan.

Aurinkoista päivänjatkoa!