Kyllä, olen vielä hengissä! (on muuten sama repliikki jonka olen saanut heittää ylihuolestuneena soittelevalle äipälle jo pariin otteeseen viikonlopun aikana) Niin se provinssi oli ja meni. Huhhuijaa, nyt sitten nokka kohden Raumaa. Sitä ennen tietenkin 4 päivää hurjaakin hurjempaa makkaranvääntöä, mutta ei puhuta siitä, eihän. 

Minulla on nimittäin jotakin oikeaakin asiaa. Todella tärkeää sellaista! Eilen olin noin tunnin onnellisempi kuin ehkä... ikinä. En aio kertoa syytä, koska olen ihan törkeän ärsyttävä pihtari, mutta sen voin sanoa, että se pienikin tovi onnea auttaa jaksamaan ainakin tuhat vuotta eteenpäin. Ja aivan turha väittää etten eläisi vielä tuhatta vuotta. Kun lasketaan päivieni kulkunopeus integroituna auringon akselin kaltevuuden kulmaan, jaettuna vuosien todellisen määrän neliöllä, saadaan ennustetuksi elinajaksi noin 1548 tuulikin vuotta.

Hyvää yötä