Tämän päivän kohokohtia oli, kun löysin 2 euroa alusvaatelaatikosta, kuulin hassunhauskan vitsin lepakosta ja sammakosta, (turkanen kun en enää muista miten se meni) söin sikana suklaata, ja autoin pikkuveljeä läksyissä. En kyllä ymmärrä miksei veljeni mielestä ollut lainkaan hauskaa, että hänen kouluvihkonsa repesi? Mutta se oli vahinko! Ihan oikeasti.
   Saatiin muuten englannin kuuntelun tulokset tänään. 83/90 siitä sitten ropsahti. Pyrin saamaan vähintään 85, mutta eipä tuostakaan auta todellakaan valittaa. Sitten saikin alkaa samantien jännittämään ruotsin kuuntelun tuloksia, jotka saan vasta perjantaina. Tiedän kuitenkin suurinpiirtein kuinka meni, kun katsoin netistä epäviralliset oikeat vastaukset. Ei hyvin, mutta ei huonostikaan. Pää on kyllä mahdottoman täynnä (kuten myös mittakin) ruotsia, ja huomenna on vielä kurssikokeetkin. Ei kai siinä auta kuin mennä tekemään koe, vaikka en ole ehtinyt kunnolla lukea, ja korottaa sitten kun olen viisastunut tarpeeksi. Mikä toivon mukaan tapahtuu korotuspäivään mennessä.
   Mutta ei opiskeluista sen enempää! Pakko hehkuttaa bändiä nimeltä Snow Patrol, joka on todella pelastanut viikkoni. Sen kappaleet saavat niin itkemään kuin hymyilemäänkin. Biisien tunnelmasta saa helposti kosketuspintaa ja monet lyrikaat puhuttelevat myös henkilökohtaisesti. Miten olenkaan pärjännyt ennen ilman näitä sulosointuja täydentämässä huuruista haavemaailmaani?
   Tällä hetkellä on todella outo olo. Tuntuu, että en oikeasti edes istu tällä narisevalla tuolilla tämän antiikkisen koneen ääreessä. Selvä homma, olen siis tulossa hulluksi? No sille nyt ei sitten voi mitään. Ehkä olisi parasta lopettaa kirjoittaminen tähän.

Höperöä yötä