Mulla ei oo mitään tietoa mitä mun päässä tällä hetkellä liikkuu. Tuntuu että ajattelen ihan mielettömästi erilaisia asioita, mikä ilmeisesti ei pidä paikkaansa sillä en voi nimetä niistä ainuttakaan. Ei väsytä, ja väsyttää. Viime yönä menin nukkumaan aamuyöstä joskus neljän aikoihin, ja heräsin kahdeksalta täysin pirteänä (ehkä jopa vähän ylinukkuneen olosena) luullen että kello on vähintäänkin yksi. Huoh, kroppa ilmeisesti yhtä sekaisin kuin pää.  "Elämä ei oo peli vaan lahja, ota vastaan, ja pidä huolta ettet sitä haaskaa" lauleskelee Paarma. Jou man, yritän kuunnella sua, ja ryhtyä käyttämään enemmän energiaa tekemiseen kuin pohtimiseen. Mutta minkä tekemiseen? Ei mulla ole mitään. Vaikka au pair-homma oli suoraan sanottuna täysin perseestä, niin ainakin mulla oli jotain mistä valittaa. Joku syy miksi nousta aamulla.Syy osata kunnioittaa iltoja ja viikonloppuja. Aikuisia joille olin vastuussa, lapsia jotka tarvitsi mua. Joku tarvitsi mua... Hei sehän on se juttu mitä kaipaan! Joo joo, en ole masentunut itseinhoinen hönddi. Tiedän että mua tarvitaan jollakin tapaa. Mutta kenelläkään ei jää aamiainen syömättä jos olen suihkussa 5 minuuttia liian myöhään. Kukaan ei saa hylättyä äidinkielen kokeesta jos en auta runojen opettelussa. Kukaan ei huku leluihin ja roskaan jos en siivoa niitä. No nyt loppui tälläinen. Mun pitää vain keskittää energiani johonkin muuhun. Mielellään ei ruokaan, miehiin, elokuviin, tv-sarjoihin tai blogin kirjoittamiseen koska ne ei nyt näytä toimivan. No, yksi noista kylläkin.

Hyvää yötä. Pus maailma. Olet ihan kiva.

Just need to find the missing peace